Historia

 


Alku 1920 -luvulla
Seppä ja saarnamies Janne (Johan Henrik) Marttiini muutti synnyinkylästään Sodankylän
Kieringistä Rovaniemen kauppalaan keväällä 1923. Ennen muuttoaan hän oli
harjaannuttanut sepän taitojaan pikkuisessa kotitilan pajassaan. Kyläseppä oli opettanut
häntä jo varhain. Toimeliaana miehenä hän halusi kuitenkin lähteä kauppalaan
vanhemman sepän oppiin. Ounasjoen törmältä hän osti tontin, jossa oli puolivalmis
rakennus. Talo rakennettiin valmiiksi, ja perhe pääsi asumaan sinne v. 1924. Pihapiirissä
oli myös pieni paja ahjoineen ja alasimineen. Näissä tiloissa ja seppämestari Matti Tapion
opetuksessa taitava ja ahkera Janne Marttiini loi pohjan v. 1928 perustamalleen J.
Marttiinin Puukkotehdas Oy:lle.


Toimintaa lautapajassa 1940-luvulle asti
Marttiinin sepän pajassa taottiin aluksi sirppeja, viikatteita ja muita tärkeitä käyttöesineitä.
Raskaampia rautaosia, jalaksiakin valmistettiin tukkirekiin. Pajan yhteydessä toimi myös
korjaamo.
Uskonnollisen perheen kasvattina Janne Marttiini kulki ihmisten luona saarnaamassa ja
samalla myymässä tuotteitaan. Hänen maineensa tunnettiin Ruotsin ja Norjan Lapissa
saakka.
Perheen kasvaessa myytäviä tuotteita tarvittiin lisää. Kekseliäänä tekijänä hän kehitteli
oman puukkomallin Ilves-puukon. Myös perinteisiä lappalaisten käyttämiä leukuja ruvettiin
valmistamaan.
Ahkera kauppamies suuntasi kauppareissunsa maakunnan ulkopuolelle ja osallistui
maatalousnäyttelyihin. Puukoista tuli kuuluisia, ja tilauksia antoivat kauppaliikkeet ja tukut
ympäri Suomen. Paja kävi ahtaaksi, oli aloitettava uuden tehtaan suunnittelu.


Uudessa tehtaassa vuodesta 1940 - 1969
Samalle tontille Vartiokadun varteen rakennusmestari J. Toikkanen suunnitteli Janne
Marttiinin pyynnöstä kolmikerroksisen tehtaan. Pyöreäkaarinen, vaalea kivirakennus
edustaa funktionalistista rakennussuuntaa. Puukkotuotanto ja muu toiminta jatkui
vilkkaana uudessa tehtaassa, ja pihapiirin pienissä pajoissa, joita ei purettu. Lapin
sodassa 1944 puurakennukset paloivat, mutta kivirakennus vaurioitui vähemmän. Tehdas
korjattiin nopeasti ja tuotanto saatiin jälleen käyntiin.


Janne Marttiini oli oman aikansa edelläkävijä, hän suuntasi matkansa Pohjois-Amerikkaan
puukot mukanaan. Ensimmäinen matka tapahtui jo1950-luvulla. Matkallaan hän myös
aina saarnasi paikallisten suomalaisten seuroissa.


Puukkotilauksia tuli entistä kauempaa, vientikauppa oli alkamassa, mutta kauppa kävi
hyvin myös kotimaassa.


Tuotantotiloja tarvittiin jälleen lisää. Tehtaan suunnittelussa oli varauduttu jatko-osaan,
joka toteutettiin kaksikerroksisena vuonna 1950. Konttori- ja asuintiloja varten vanhaa
osaa korotettiin rakentamalla 4. kerros vuonna 1956.


Myyntimatkat Amerikkaan poikivat tiedusteluun fileointiveitsen valmistuksesta. Tehtaan
johtoon oli astunut jo toinen sukupolvi. Veitsen suunnittelussa ja valmistuksessa
onnistuttiin, ja mittava vientikauppa sai alkunsa 1960-luvulla.


Toimintaa riitti viiteen kerrokseen. Kellarissa työskentelivät tahkomiehet. Ensimmäinen
kerros toimi pajana ja korjaamona, toisessa kerroksessa tehtiin puukot, kolmas kerros oli
varastona sekä nahka- ja tuppiosastona, neljännessä kerroksesta löytyi konttori ja
talonmiehen asunto.


Työntekijöitä varten tehtaan läheisyydessä oli kortteli, josta Janne Marttiini vuokrasi
asuntoja työntekijöilleen.


Muutto teollisuuskylään 1969
Metallikorjaamossa oli viikatteiden, sirppien ja takosarantojen lisäksi ruvettu
suunnittelemaan järeämpiä laitteita metsänhoitoon. Tähän suunnittelutyöhön oli
paneutunut yksi perheen pojista. Metallikorjaamo eriytettiin puukkotehtaasta. Tuotantoa
jatkettiin omana yhtiönä ja uusissa tiloissa Rovaniemen teollisuusalueella Marttiinintiellä.
Samaan aikaan myös hyvään vauhtiin päässyt puukkojen vientikauppa oli vaatinut
tuotantotavan uudistamista: sepän pajasta oli siirryttävä teolliseen valmistukseen.
Puukkotehdas rakensi uudet tuotantotilat saman kadun varteen.


Toiminta tänään
Samoissa tiloissa Marttiinintiellä tuotanto on jatkunut niin puukkotehtaassa kuin
konepajassakin tähän päivään saakka. Puukkotuotannossa omistaja on vaihtunut.
Vuonna 2005 Marttiinin perhe myi Marttiini Oy:n koko osakekannan
yhteistyökumppanilleen Rapala VMC -konsenille.


Konepajassa keskitytään tänä päivänä kehittämään ja valmistamaan korkealaatuisia
tuotteita maanrakennus- ja metsäalan koneisiin. Yhtiö toimii nimellä Marttiini Metal Oy.
www.marttiinimetal.fi Toiminnassa on mukana jo suvun neljäs polvi.


Suvun perintönä saatuja sepän taitoja pidetään yllä. Metallikorjaamon muuttaessa sepän
paja on kulkenut mukana. Vuodesta 2007 pajan ahjo on ollut jälleen kuumana, ja seppä
on takonut teräksestä käyttöesineitä ja koruja. Yhtiö toimii perustajansa kolmannen
sukupolven edustajan Ilkka Marttiinin mukaan nimellä Ilkka Marttiini Oy.
www.ilkkamarttiini.com

Tämänkin yrityksen toiminnassa on mukana jo suvun neljäs polvi.

Historiaa tallennetaan. Keräämme tietoja tehtaan alkuajoilta. Valokuvia, tarinoita ja
muisteluksia otamme mielellämme vastaan. Yhteystiedot Tuula Marttiini 040-5112916 tai
tuula.marttiini(at)wanhamarttiini.fi

 

 

Lähteet:

Martta Pöyhtärin haastattelu 2011

Ilkka Marttiinin muistelut

Kari Poskiparran loppuraportti

 

 

 

 

 

Janne Marttiini

 

 

 

 

 

 
Osoite: Vartiokatu 32
96200 Rovaniemi
 
Puhelin: 040 511 2916
© Wanha Marttiini 2011
    Nettitaivas